Helsingin keskusta, Nähtävyys

Ihania puutarhoja ja rauhoittavia kasveja keskellä kaupunkia – Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

Ihanien puutarhojen keidas täynnä kauniita kasveja keskellä Helsinkiä: Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarhat ovat olleet auki myös pandemian aikana.

Komeassa päärakennuksessa toimii kasvimuseo. Se on avoinna vain tutkijoille. Kasvitieteellisen päärakennuksessa on asunut lapsena luonnonsuojelija Pentti Linkola. Hänen isänsä oli Helsingin yliopiston kasvitieteen professori ja myös puutarhan esimies.

Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema päärakennus valmistui 1903. Talossa oli opetustiloja, kokoelmat, kirjasto ja kasvitieteen professorin, vahtimestarin ja lämmittäjän asunnot.

Kivirakennuksesta piti tulla kuninkaanlinna aikoinaan, kun Suomeen oli tulossa hallitsijaksi kuningas Väinö I. Saksalainen prinssi Friedrich Karl ehdittiin valita eduskunnassa Suomen kuninkaaksi 9. lokakuuta 1918, mutta hän ei koskaan ottanut virkaa vastaan.

Kasvien nimet löytyvät pienistä, punaisista lapuista.

suihkulähde

Kivikkopuutarhassa ovat paahteisten elinympäristöjen kasvit. Tämä Suomen ensimmäinen kivikkopuutarha perustettiin jo vuonna 1884.
Kuninkaanlinna ja kivikkopuutarha
Matti paistattelee päivää kasvihuoneen seinustalla.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha käsittää ulkopuutarhan ja sisäkasvihuoneet. Ulkopuutarha on noin neljä hehtaaria. Kasvihuoneita on yleisölle avoimena kymmenen.

Puutarha on joka päivä erilainen.

Kasvitieteellinen puutarha sijaitsee aivan keskellä Helsinkiä. http://www.luomus.fi/fi/kaisaniemi/esittely

Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy ympäri vuoden. Ulkopuutarha on avoinna vuoden jokaisena päivänä klo 9–20.

Sisäkasvihuoneet avattiin koronatilanteen takia vasta 04.06.2020. Niistä seuraavassa postauksessa.

Oheiset kuvat olen ottanut viime kesänä (25.08. 2019).

Kuvauspaikka: Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemessä

Kuvat ja teksti: Liisa Maunola

Kasvien salainen maailma

                  Photo by Matti Pasanen

Sisäänkäynti on Kaisaniemenrannan kautta.

#ulkopuutarha #kaisaniemi #kasvitieteellinenpuutarha #botanicgarden #kuninkaanlinna #kivikkopuutarha

Helsingin keskusta, Nähtävyys, Taide

Helsingin kantakaupungin paikkoja ja säveliä korona-aikana – tavataan Manta Kauppatorilla ja Atlas Punavuoressa

img_20200421_215613-animation

KAUPPATORILLA

Kuvissa Manta on vielä lähestyttävissä, nyt suihkulähteen ympärille on rakennettu aita. Taideyliopisto lakittaa Mantan tänä vuonna virtuaalisesti. Merileijonat ovat hävinneet aidan taakse.

Kuvanveistäjä Carl Wilhelm ”Ville” Vallgrenin viisimetrinen patsas Havis Amanda kuvaa merestä nousevaa merenneitoa. Pariisissa pitkään asuneen Vallgrenin työssä on art deco -henkeä, ja se on tehty Helsingin kaupungin tilauksesta. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4154

Teekkareiden Julkku-vappulehden voi ostaa netistä. Mainoksia on kuitenkin pylväissä ihan perinteiseen tyyliin. http://www.julkku.fi

MERISATAMANRANNASSA

Käy Ullanlinnassa ensin ihmettelemässä rauhoitettua puumaista tyrniä rannassa. Sen jälkeen voit hakea take away -kahvit Cafe Carusellista. Tai jonottaa Magi-jäätelöt Helsingin Jäätelötehtaan jätskikiskalta.

Ullanlinna Cafe Carusel kukat
Neilikat Cafe Caruselin tiskillä

 

Ullanlinna jäätelöt
Magin jäätelöt
Ullanlinna tyrnipuu
Puumainen tyrni
Ullanlinna jätskijono
Jono ja jalkakäytävään merkatut turvavälit

Istuin jäätelöä syöden Merikadun edessä olevan puiston penkillä. Jostain alkoi kuulua saksofonin soittoa… Seurasin ääntä, ja soittaja löytyi Huvilakadun ihanalta vanhan talon parvekkeelta!

Saksofonisti oli Tuomas Hoikkala, Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja. Piristävää, vaikka sävelmät olivatkin haikeita.

Huvilakatu Ullanlinna Tuomas Hoikkala soittaa parvekkeella saksofonia
Saksofonin soittoa Huvilakadulla

PUNAVUORESSA

Carl Gustaf Mattias ”Matti” Hauptin pronssiveistos Kohottava voima kuvaa maapalloa nostavaa Atlasta. Veistos on tehty vuonna 1962 Italiassa. Ihan kuin Atlaksen päähän olisi lainattu jotain Michelangelolta…  Patsas on Telakkakadun ja Merimiehenkadun kulmassa, Telakkapuistikossa.

Punavuori Matti Hauptin Atlas edestä
Matti Hauptin Kohottava voima

Vielä vappukuoharit Punavuoren Alkosta, Hietalahdenrannasta. Lakki päähän ja kuoharilasi käteen. Eristäytyminen ja virtuaaliset vappuhulinat alkavat kohta.

Miten sinä vietät korona-ajan vappua?

Terv. Liisa

**************************************************************************

Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Pikeepaidat ovat taas muodissa! Niin kuin 80-luvulla. Kuvassa päälläni Lindexin väljä malli mustana, toinen väri on vaaleanvihreä. Lenzing ECOVERO -viskoosia.

*Verkkokauppaan pääset tästä: https://adtr.co/Ayz4Tm

Kamppi Liisa Namaskaar syömässä
Annoksiin oltiin tyytyväisiä.

Teksti ja kuvat: Liisa Maunola

Kuva Liisasta: Mar-leena Kolehmainen

LINKIT:

https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/kaikkien-aikojen-et%C3%A4vappu/virtuaalinen-havis-amandan-lakitus.

http://www.carusel.fi

http://www.julkku.fi

http://www.helsinginjaatelotehdas.fi

#vappu2020 #villevallgren #huvilakatu #telakkapuistikko #mattihaupt #pikeepaita

Arvotaide, Kotimuseo, Kulttuurikoti, Nähtävyys, Taide, Taidenäyttelyt

Keräilijän henkilökohtainen kokoelma suomalaista arvotaidetta runsaasti ja tiiviisti ripustettuna – vierailu taidekoti Kirpilässä Töölössä

Kirpilä kolme alastonta poikaa rannalla
Magnus Enckell Veljesvala

Kirpilä istuva alaston mies puhelin pöytä

Juhani Kirpilän taidekokoelma on täynnä suomalaisen maalaus- ja veistotaiteen suuria nimiä: Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Hugo Simberg, Kain Tapper, Wäinö Aaltonen, Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela etc. Kokoelma ja taidekoti ovat myös kurkistus keräilijän elämään.

Juhani Kirpilä asui Pohjoisen Hesperiankadun lukaalissa elämänkumppaninsa, antiikkikauppias Karl (Kalle) Rosenqvistin kanssa kuolemaansa 1988 asti. Neliöitä asunnossa on 350. Kirpilä oli kuollessaan vain 56-vuotias. Kirpilä teki testamentin Suomen Kulttuurirahaston hyväksi jo vuonna 1976. Testamentissa määrättiin hänen nimeään kantavan taidekodin perustamisesta. Kysymyksessä ei siis ole kotimuseo.

Kokoelmaan kuuluu paljon kuvia ihmisistä, muotokuvissa ja asetelmissa. Myös naisista on maalauksia, mutta miehistä enemmän. Miehet tauluissa ja veistoksissa ovat tunnettuja – tai täysin tuntemattomia. Heitä on nuoria ja vanhoja, alastomina ja pukeutuneina.

Juhanin isänisä Josef Forster oli Viipuriin muuttanut saksalainen panimomestari. Jo Kirpilän vanhemmat keräsivät taidetta. Isän suosikki oli Pekka Halonen. https://taidekotikirpila.fi/project/pekka-halonen-talvinen-metsamaisema/

Kirpilä pekka halonen talvinen hanki

Helene Schjerfbeckin Sepän tytär saa lisäloistetta sisääntuloaulan kristallikruunusta:

Kirpilä Schjerfbeck nainen eteisaula
Helene Schjerfbeckin Sepän tytär

Alla Kain Tapperin Ilmari Kiantoa esittävä veistos:

Kirpilä Kianto veistos

Juhani Kirpilä oli paitsi lääkäri, sijoittaja ja taiteenkerääjä niin myös pakinoitsija ja maailmanmatkaaja. Lisäksi hän oli homo. Ja juuri se tekee hänen kodistaan, elämästään ja kokoelmastaan erityisen mielenkiintoisen. Vaikka homouden vaikutus teosvalintoihin onkin selvä, asia ei ole päällekäyvällä tavalla ilmeinen.

 

Kirpilä matrikkelitiedot

Kirpilän Ohimennen-palstan pakinoita muistan itsekin lukeneeni 70- ja 80-luvun Kauneus ja Terveys -lehdestä:

 

 

Flyygeli ei kuulunut alunperin sisustukseen. Se on tuotu paikalle myöhemmin konsertteja varten:

 

Parin vuoden ajan ohjelmassa on ollut suosittu queer-opastus. Valitettavasti se oli vierailupäivänä 12.1.2020 peruttu sairastapauksen takia.

Käymisen arvoinen, ainutlaatuinen taidekoti kokoelmineen.

Terv. Liisa

Teksti: Liisa Maunola

Kuvat: Liisa Maunola ja Matti Pasanen

 

 

http://www.taidekotikirpila.fi

Teosluettelo

#taidekotikirpilä #taidekoti #taidekokoelma #suomalaistataidetta